Lantmännen panostaa voimakkaasti jännittävän uuden keltaherneiden käsittelyhankkeen lanseeraukseen
Ruotsalaisten maanviljelijöiden omistama osuuskunta Lantmännen vauhdittaa pyrkimystä löytää innovatiivisia ratkaisuja globaalin proteiinivajeen kaventamiseen. Vaje kuvastaa ruoan kysynnän ja tarjonnan välistä epätasapainoa, kun tarjontaan kohdistuu kasvavaa painetta maailman väestön kasvaessa 9,8 miljardiin vuoteen 2050 mennessä (YK, 2024).
PVM 2025-04-02
Johtava maatalousosuuskunta Lantmännen tekee kuitenkin aloitteen ja investoi noin 105 miljoonalla eurolla uraauurtavaan uuteen elintarviketehtaan Lidköpingiin, Ruotsiin, joka saa voimansa Alfa Laval -teknologialla.
Hanke on mullistava, koska se edustaa Ruotsissa ennennäkemätöntä investoinnin tasoa tällä alalla ja myös koska tehdas käsittelee pääasiassa keltaherneitä, mikä on suhteellisen uusi ilmiö maailmallakin.
Magnus Kagevik, Lantmännenin toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, sanoo: "Meidän on tuotettava enemmän ruokaa maailman kasvavalle väestölle, ja kasviperäisten proteiinien kysyntä elintarvikkeiden ainesosana kasvaa maailmanlaajuisesti ja pitkällä aikavälillä. Tämä investointi vahvistaa koko arvoketjua maatilalta pöytään. Tämä merkitsee uusia viljelymahdollisuuksia maanviljelijöille ja luo edellytykset lisääntyvälle ruotsalaiselle elintarviketuotannolle ja viennille, mikä puolestaan on positiivinen asia Ruotsin elintarvikkeiden tarjonnalle."
Kestävän kehityksen näkökulmasta herneet ja härkäpavut ovat ilmaston kannalta järkeviä viljelykasveja. Ne vaativat suhteellisen vähän vettä ja kasviravinteita sekä sitovat typpeä maaperään. Tämä tarkoittaa, että niiden käytön lisääminen kasviperäisessä tuotannossa tuo ympäristöhyötyjä, ja Ruotsissa se merkitsee myös tuontisoijan käytön vähentymistä, mikä säästää ruokakilometrejä.
Samaan aikaan kasviperäisen proteiinin kysyntä kasvaa. Sitä käytetään pääasiassa kasvisruokien ja juomien ainesosana, esimerkiksi kasvisjauhelihassa, hampurilaisissa, makkaroissa ja pateessa, urheilujuomissa, gluteenittomissa pastassa ja leipomotuotteissa.
Uusi tehdas lujittaa Lantmännenin asemaa johtavana toimijana Pohjois-Euroopan kasvipohjaisten proteiinien markkinoilla ja täydentää heidän olemassa olevaa valikoimaa kestäviä viljapohjaisia vehnästä ja kaurasta valmistettuja proteiineja.
Lars-Gunnar Edh, Lantmännenin Energia-divisioonan johtaja, sanoo: "Näemme kasvipohjaisten proteiinien kysynnän jatkuvasti kasvavan ja haluamme yhdessä jäsentemme, aktiivisten ruotsalaisten viljelijöiden kanssa olla edelläkävijä tässä kehityksessä ja tuotannossa. Se on pitkäaikainen investointi ruotsalaiselle maataloudelle ja ruotsalaiselle elintarviketuotannolle."
Sumit Pingle lisää: "Tällaiset projektit ovat harvinaisia, ja ne ovat merkittäviä, koska kaikki tietävät, että niitä tarvitaan, mutta investointipäätökset voivat usein perustua lyhyen aikavälin tekijöihin. Tässä tapauksessa Lantmännen on uskaltanut tehdä merkittävän investoinnin – ja olemme keskittyneet tekemään osamme Alfa Lavalissa varmistaaksemme sen menestyksen."
Kun tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla, Alfa Laval tarjoaa toimintojen "märkäkäsittelyn" osuuden, jossa proteiini, tärkkelys ja kuidut uutetaan jauhatuksen ja kuivauksen välillä.
Tehdas tuottaa vuosittain noin 7 000 tonnia proteiini-isolaatteja 35 000 tonnista keltaherneitä ja noin 5 000 tonnista favapapuja. Tämän saavuttamiseksi prosessoinnissa käytetään uuttolinjalla uusinta, alan johtavaa teknologiaa, johon kuuluu erottimia, linkoja ja haihduttimia.
Sumit Pingle, Alfa Lavalin maatalous- ja proteiinijärjestelmien johtaja, sanoo: "Keltaherneproteiinin uuttamiseen tarkoitettuihin käsittelylaitoksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota, mutta vain muutamia tämän kokoisia laitoksia on olemassa tai niitä ollaan rakenteilla. Alfa Lavalin kattava laitevalikoima ja prosessituntemus mahdollistivat perinpohjaisen yhteistyössä tehtävän testauksen Tanskan laitoksellamme koko prosessin simuloimiseksi. Kasvipohjaisen proteiinin tuotanto ei tietenkään ole uutta, mutta investointien mittakaava ja markkinoilla tällä hetkellä näkemämme panostus keltaherneisiin vie kasviperäiset proteiinit todella uudelle tasolle."

Perinteiseen naudan-, sian- tai kanalihaan verrattuna kasvipohjaiset proteiinituotteet vaativat jopa 97 prosenttia vähemmän maata ja 30-50 prosenttia vähemmän energiaa tuottaakseen. Ne tuottavat myös paljon vähemmän kasvihuonekaasuja – jopa 90 prosenttia vähemmän kuin perinteinen naudanlihan tuotanto (UNEP, 2023).

Herneet ja härkäpavut ovat ilmaston kannalta järkeviä viljelykasveja. Ne vaativat suhteellisen vähän vettä ja kasviravinteita sekä sitovat typpeä maaperään.