Hyönteiset – tulevaisuuden proteiinin lähde
Maailman väkiluku jatkaa kasvuaan. Viiden viime vuosikymmenen aikana väkiluku on kaksinkertaistunut neljästä miljardista kahdeksaan, ja YK:n ennusteiden mukaan väkiluku nousee 10 miljardin tuntumaan vuoteen 2050 mennessä.
Se kuormittaa maailman olemassa olevia ravintolähteitä uskomattomalla tavalla. Siksi ruoantuotannossa on tapahduttava merkittäviä muutoksia, jotta ravitsevaa ruokaa saadaan tuotettua riittävästi ja ekologisesti.
Nopea kysynnän kasvu
Ruokailutottumusten muutokset johtavat siihen, että proteiinin kysyntä kasvaa väestönkasvua voimakkaammin. Arvioiden mukaan kulutamme vuoteen 2050 mennessä 50 % nykyistä enemmän proteiinia, mikä vastaa 256 miljoonaa lisätonnia vuodessa.
Perinteisten liha- ja kasvipohjaisten proteiinien tuottaminen vaatii paljon tilaa, jota on rajallisesti, ja erityisesti lihantuotanto vaatii paljon myös muita resursseja.
Lisäksi kolmannes maailmanlaajuisesti tuotetusta päätyy tällä hetkellä jätteeksi.
Edellä kuvatut haasteet osoittavat selkeästi, että tarvitsemme uusia tapoja tuottaa proteiinia, jos haluamme kuroa edessä olevan proteiinivajeen kiinni.
Hyönteisten käsittelyteknologian kehityksen kärjessä
Uusien prosessien kehitystyö hyönteisproteiinien tuotantoa varten kiihtyy. Alfa Laval on yksi alan johtavista laitevalmistajista, ja olemme valmiita auttamaan sinua, jos päätät siirtyä tälle kasvavalle liiketoiminta-alalle tai haluat laajentaa nykyistä liiketoimintaasi.
Seuraamme hyönteismarkkinoiden ja tulevien asiakkaidemme tarpeiden kehitystä tarkasti. Meillä on runsaasti kokemusta proteiinisovelluksista ja kehitysprojekteista sekä proteiinipohjaisten ratkaisujen kehittämisestä. Voimme kehittää yhdessä kanssasi innovatiivisia lähestymistapoja huippulaadukkaiden hyönteisshydrolysaattiproteiinien ja hyönteisproteiini-isolaattien tuottamiseen. Voimme myös kehittää ratkaisuja kitiinin kaltaisten sivutuotteiden talteenottoa varten uusien tulonlähteiden avaamista varten.
Hyönteispohjaiset proteiinit
Hyönteisten käyttäminen proteiinin lähteenä on yksi tapa vastata proteiinituotantoon ja ruokahävikkiin liittyviin kasvaviin haasteisiin. Hyönteiset ovat kestävä proteiinin lähde ja niiden kasvatuksessa tarvitaan minimaalisesti resursseja perinteiseen karjankasvatukseen verrattuna.
Hyönteisten pääasiallisena ravintona voidaan käyttää esimerkiksi maatalouden, panimoiden, elintarviketeollisuuden ja keittiöiden jäteainesta. Näin hyönteisten kasvatus edistää myös kiertotaloutta samalla, kun se toimii ympäristöystävällisenä ja tuottavana tapana muuntaa orgaaninen jäte arvokkaiksi tuotteiksi.
Yhdistetyllä hyönteiskasvattamolla ja proteiinien sulatuslaitoksella on kolme eri lopputuotetta:
1. Hyönteisjauho
Hyönteisproteiinijauho on korkealaatuista, sen aminohappoprofiili on tasapainoinen ja se on myös hyvän makuista ja helposti sulavaa. Hyönteisproteiinijauhoa käytetään yleisesti seuraavissa tuotteissa:
- Hypoallerginen koiranruoka
- Ravintopitoinen kalanrehu
- Ravintopitoinen kananrehu
- Katkarapurehun houkute
- Nopeakasvuisten broilerien rehu
2. Hyönteislipidit
Hyönteisten käsittelystä saatavat lipidit ovat helposti sulavia ja niiden lauriinihappopitoisuus on suuri. Hyönteislipidejä käytetään yleisesti seuraavissa tuotteissa:
- Ravintopitoinen sianrehu
- Kanojen ensirehu
- Kosmetiikka
- Pesuaineet
- Biodiesel
3. Hyönteisjäämät
Hyönteisten kasvatuksen jäännösaines (toukkapuru) eli hyönteisjäte voidaan uudelleen käyttää maatalous- ja puutarhalannoitteiden valmistuksessa. Toinen mahdollinen käyttökohde on biokaasutuotannon raaka-aine.
Hyönteisten kasvatuksen rooli elintarvikeketjussa
Hyönteisproteiinituotannon ympäristövaikutukset ovat erittäin pienet muiden proteiinien tuotantoon verrattuna. Lisäksi hyönteisten kasvatuksella voi olla merkittävä rooli elintarvikeketjun muiden osien ympäristöystävällisyyden parantamisessa.
Viljelykasvit ja tuotantoeläimet ovat tällä hetkellä pääasiallinen ravinnonlähteemme. Niiden käsittely, ostaminen ja kuluttaminen tuottaa massiiviset 1,3 miljardia tonnia orgaanista jätettä. Suurin osa siitä on arvotonta ja yksinkertaisesti hävitetään.
Tälle jätteelle löytyy kuitenkin käyttötarkoitus hyönteisten rehuna. Oikein annosteltuna se toimii täydellisenä hyönteisten kasvua tukevana rehuna. Näin kasvatetut toukat voidaan käsitellä arvokkaiksi proteiineiksi ja lipideiksi, joita voidaan käyttää eläinten rehuna. Hyönteiset ovat osa monen eläimen luonnollista ruokavaliota ja erityisen houkuttelevaa rehua kaloille ja kanoille.
Hyönteisten kasvatuksen jäännökset – kuolleet hyönteiset ja hyönteisten jätökset – voidaan hyödyntää lannoitteina maanviljelyksessä, joten hyönteiset ovat ekologinen ravinnonlähde sekä viljelykasveille että tuotantoeläimille.
Hyönteisiä voidaan tuottaa paikallisesti ja muista proteiinin lähteistä (kuten karja) poiketen niiden kasvattamiseen ei tarvita valtavasti tilaa.
Esimerkki: mustasotilaskärpäsen toukka
Monet hyönteislajikkeet, kuten sirkat ja jauhomadot, sopivat ravintoarvojensa puolesta kasvatettaviksi. Suosituin tuotantohyönteislajike on kuitenkin mustasotilaskärpäsen toukka sen tarjoamien monien etujen takia:
1. Monipuolinen rehunlähde
Toukkia voidaan ruokkia monilla erilaisilla orgaanisen jätteen muodoilla, mukaan lukien:
- Hedelmien ja vihannesten tähteet
- Panimoiden käytetty vilja-aines
- Kaupallinen elintarvikeliete
- Maitotuotteiden ja muiden elintarvikkeiden jalostusjäämät
- Leipomoista, supermarketeista ja ravintoista pois heitetty ruoka
2. Nopea kasvu
Mustasotilaskärpäsen toukat sopivat kasvatukseen hyviin, koska ne kasvavat nopeasti. Toukat ovat valmiita kerättäväksi vain viikko tai kaksi munimisesta.
3. Hyvä ravintoainepitoisuus
Koska täysin kehittyneellä kärpäsellä ei ole suuta, sen on hankittava koko elinaikanaan tarvitsema energia ja ravintoaineet toukkavaiheessa. Tämän takia toukat ottavat ravinteita vastaan ja muuntavat ja varastoivat ne proteiineiksi ja lipideiksi poikkeuksellisen tehokkaasti.
4. Massakasvatukseen soveltuva
Mustasotilaskärpäsen toukat viihtyvät tiheässä kasvuympäristössä, joten ne sopivat mainiosti hyönteisten kasvatukseen.
Hyönteisjauho kalanrehuna
Markkinoiden indikaattorit osoittavat, että teollisen hyönteisten kasvatuksen kasvupotentiaali on valtava, joten tämän kasvumarkkinan hyödyntämiseen tähtäävät investoinnit ovat myös kasvussa.
Yksi hyönteisproteiinin pääkäyttökohteista on kalanviljely. Kalankasvatuslaitoksissa tapahtuva kalantuotanto kasvaa tasaisesti, minkä johdosta myös kalanrehun kysyntä on kasvussa. Alalla yleisimmin käytetty rehu on kalajauho, jota ilman kalankasvatus ei olisi mahdollista, mutta sen tuotantokapasiteetin rajat ovat jo näkyvissä. Sen vuoksi on selvää, että maailmanlaajuisen elintarvikeketjun turvaaville uusille proteiinin lähteille on tarvetta.
Hyönteisproteiinien tuotantoprosessien kehitystyö on kiihtyy. Alfa Laval on yksi hyönteisproteiinien tuotantoalan johtavista laitevalmistajista, ija olemme valmiita auttamaan sinua, jos päätät siirtyä tälle kasvavalle liiketoiminta-alalle tai haluat laajentaa nykyistä liiketoimintaasi.
